Viininviljely

24/07/2018 0 By admin
Viininviljely

Punaviini, valkoviini, roséviini, kuohuviini – nämä juomat kuuluvat satojen miljoonien ihmisten arkeen ympäri maailman. Viinin historialliset juuret ulottuvat jopa tuhansien vuosien päähän varhaisimpiin korkeakulttuureihin asti. Viiniä ovat nauttineet niin Antiikin kreikan jumalat kuin Rooman valtakunnan kuninkaat. Viinin valmistukseen käytettyjä rypäleitä on taas viljelty maatalouden alkuhämäristä asti. Antiikin kreikassa vaikuttaneen historioitsija Thucydidesin mukaan viininviljely jopa opetti Välimeren kulttuurit pois barbariasta. Nykyään tätä elämän eliksiiriä on saatavilla ympäri maailman, mutta vain harva tuntee viininviljelyn historian ja hienovaraisen taidon.

Viininviljelyllä tarkoitetaan viiniköynnösten kasvattamista. Köynnöksistä saadaan satona viinin valmistukseen käytettäviä viinirypäleitä. Viininviljely on riippuvaista niin käytettävissä olevasta teknologiasta, ilmastosta kuin maaperän koostumuksestakin. Vaikka nykyään viininviljelyssä käytetään huipputeknologiaa, kuten tietokoneohjattuja tuotantolaitoksia ja digitaalisia käymisastioita, noudatetaan edelleen pitkälti samoja periaatteita kuin pari vuosisataa taaksepäin.

Keskeisin vaihe viininviljelyssä on edelleen viljeltävän rypäleen valinta, ja kypsät rypäleet poimitaan usein käsin. Vaikka viiniä viljellään useimmiten lämpimissä maissa, on se viime vuosina saavuttanut suosiota myös Suomessa.

Viininkasvatuksen historia

Kun ihmiskunta alkoi siirtyä paimentolaiselämäntavasta kohti maataloutta, sai myös viininviljely alkunsa. Pitkään viininviljelyn varhaisin todiste oli 7000 vuoden takaa Zagrosvuorten pohjoisrinteiltä, nykyisen Iranin alueelta. Tosin muutama vuosi sitten maailmalla uutisoitiin Georgiasta tehdyistä ruukkulöydöistä, jotka osoittavat, että viiniä olisi viljelty Tbilisin eteläpuolelle 1000 vuotta ennen kuin Iranissa. Ennen ajanlaskun alkua viiniä on todistettavasti myös viljelty ainakin Kaksoisvirtainmaassa, Kiinassa, muinaisessa Egyptissä ja nykyisen Turkin alueella Anatoliassa. Euroopassa taas viiniviljelmät olivat yleisiä Kreikassa viimeistään 700-luvulla eaa.

Aluksi viininviljely levisi Välimeren perinteisiin kulttuurimaihin ja sieltä edelleen muualle Eurooppaan. Todelliseen kukoistukseen viinikulttuuri kuitenkin puhkesi Rooman valtakunnassa, jossa viiniä juotiin vuosittain useita satoja miljoonia litroja. Suuri kulutus myös johti siihen, että viininviljelyn tekniikat ottivat aimo harppauksen eteenpäin. Rooman valtakunnan kadotessa kartalta 300-luvun lopussa oli viininviljely levinnyt kaikille niille seuduille, joissa sitä harjoitetaan nykyäänkin.

Keskiajalla kristinuskon leviämisen myötä katolinen kirkko ja luostarilaitokset alkoivat hallinnoida viiniviljelmiä. Sittemmin 1500-luvulta eteenpäin viininviljely levisi myös kaikkialle maailmaan löytöretkien myötä.

Viinirypäleiden kasvatus ja korjuu

Viinirypäleiden kasvattaminen vaatii vettä, aurinkoa, lämpöä ja ravinteita. Se on hyvin sitkeä kasvi ja monilla alueilla ainoa viljelykasvi, joka menestyy karussakin maaperässä. Viininviljelyssä ilmasto ei saa olla liian kuiva tai muuten kasvu pysähtyy. Toisaalta ei myöskään liian sateinen, koska se altistaa rypäleet taudeille. Parhaimmat olosuhteet viinille ovat 30 ja 50 leveyspiirin välillä, kuten Chilessä, Italiassa, Ranskassa, Kiinassa, Kaliforniassa ja Etelä-Afrikassa. Nykyään joitain viinilajikkeita on kuitenkin onnistuttu viljelemään myös pohjoisessa, jopa eteläisessä Ruotsissa ja Suomessa asti.

Rypäleiden sadonkorjuun oikea ajankohta on vaikea päätös. Rypäleissä pitää ensinnäkin olla oikea sokeripitoisuus ja hapokkuus. Tämän lisäksi myös kuorten, rakenteen ja siementen tulee olla juuri oikean kypsiä, mikä vaikuttaa esimerkiksi viinin väriin ja tanniinirakenteeseen. Myös viinin tyyppi vaikuttaa siihen, milloin rypäleitä pidetään tarpeeksi kypsinä poimittavaksi. Nykyään valmis sato on mahdollista korjata koneellisesti, mikä houkuttelee erityisesti isoja kustannustehokkuuteen tähtääviä tuottajia. Laatuviinien rypäleet on kuitenkin usein poimittu käsin, koska silloin huonot rypäleet voidaan tunnistaa tehokkaammin.

Rypälelajikkeet

Hyvän viinin valmistuksessa tärkeintä on rypäleen valinta. Toisin kuin punaviinejä, valkoviinejä voi valmistaa sekä valkeista että tummista rypälelajikkeista. Yksi maailman tunnetuimmista valkeista rypälelajikkeista on Sauvignon Blanc, josta löytyy vahva mustaherukkamainen aromi. Se on kotoisin Ranskan Bordeaux’sta, jossa sitä alettiin viljellä 1700-luvulla. Toinen merkittävä vaalea rypälelajike on Riesling, jota on viljelty Saksan luostareissa jo 200-luvulla. Kuuluisan Chardonnay-rypäleen uskotaan taas olevan peräisin Lähi-Idästä tai Ranskasta. Siitä tuotetuista viineistä voi löytää niin omenan, melonin, ananaksen kuin toffeenkin makuja.

Puna- ja roseeviiniä valmistetaan tummista rypälelajikkeista. Niille ominainen tumma väri on peräisin rypäleiden kuorien väriaineista. Luultavasti kuuluisin tumma rypälelajike on Pinot Noir, josta saadaan vähähappoisia ja makeita viinejä. Jo 100-luvusta lähtien siitä on valmistettu monet maailman arvostetuimmista punaviineistä. Toinen tunnettu lajike on Ranskasta kotoisin oleva voimakasmakuinen Cabernet Sauvignon, josta saadaan erityisen hyviä vuosikertaviinejä. Maailman käytetyin tumma rypälelajike on kuitenkin Aragoniasta, Espanjasta kotoisin oleva Grenache, jota käytetään sekoiteviineissä vahvistamaan muita lajikkeita.

Viinin viljely Suomessa

Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, nykyään myös Suomessa viljellään viinin valmistukseen käytettäviä rypäleitä. Esimerkiksi Ahvenanmaalta löytyy usean hehtaarin kokoinen alue, jossa viljellään rypäleitä viiniä varten. Suomessa viljely edellyttää rypälelajiketta, joka kypsyy nopeasti ja kestää hallaa. Tästä syystä Suomessa käytettävät lajikkeet ovat eurooppalaisen viiniköynnöksen sekä Pohjois-Amerikasta tai Aasiasta kotoisin olevien lajikkeiden välisiä hybridejä. EU-lainsäädännön vuoksi suomalaista viiniä ei kuitenkaan saa myydä viininä, vaan sitä kutsutaan nimellä “rypäleistä käymisteitse valmistettu mieto alkoholijuoma”.

Kuninkaiden juomaa omaan kotipöytään

Viini on ollut erottamaton osa maailmanhistorian kertomusta jo lähes 8000 vuoden ajan. Siitä ovat nauttineet niin tavalliset ihmiset kuin muinaiset kuninkaatkin, ja sen on uskottu sivistäneen kokonaisia kansoja. Viininviljely on vuosituhansia vanha taito, jonka uskottiin pitkään olevan mahdollista ainoastaan lämpimissä maissa.

Uudet risteytetyt lajikkeet pärjäävät kuitenkin mainiosti myös suomalaisessa ilmastossa, ja ilmastonmuutoksen myötä olosuhteet pohjoisessa tulevat olemaan suotuisammat viininviljelylle. Vain aika näyttää mihin suuntaan viininviljelyn jalo taito kehittyy ja mihin maailman kolkkiin se leviää.