Viini maistuu – mutta mitä sanoo laki?

24/07/2018 0 By admin
Viini maistuu – mutta mitä sanoo laki?

Suomalainen viinikulttuuri kasvaa ja kehittyy. Muualta Euroopasta on maahamme rantautunut uusi viininmaistelukulttuuri, jossa alkoholia ei kitata kaksin käsin, vaan viiniä juodaan hillitysti ja nautiskellen. Viininmaisteluiltoja järjestetään jo useissa kaupungeissa, eivätkä ne enää rajoitu ainoastaan ystäväporukoiden piiriin. Esimerkiksi Tampereella järjestetään Viinikylä-niminen tapahtuma, jossa viinitastingeihin voi osallistua kuka vain 18 vuotta täyttänyt henkilö. Entinen pääkaupunkimme Turkukin ottaa osaa viini-ilotteluun ja isännöi heinäkuussa Turku food and wine festival -viinitapahtuman. Helsinki puolestaan näyttää viinitietämyksensä syyskuun Viinimaa-festivaalilla.

Kysyntää ja tarjontaa on, mutta kuka tahansa ei voi laittaa viineihin perehtynyttä harrasteklubia pystyyn, suurtapahtumien järjestämisestä puhumattakaan. Ensimmäinen rajoitus koskee osallistujien ikärajoja. Vaikka Etelä-Euroopassa ei ole tavatonta nähdä perheen teinejä nauttimassa lasillista viiniä ruoan yhteydessä, joutuvat suomalaiset nuoret odottamaan 18 ikävuoteen ennen kuin voivat nauttia alkoholia lain mukaan. Alkoholijuomalla tarkoitetaan 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävää juomaa, ja viinien keskivertoprosentti on 10–15. Väkevimpien viinien alkoholipitoisuus nousee 17–21 prosenttiin. Tämä miltei ylittää alkoholijuomien 22 %:in 20 vuoden ikärajavaatimuksen.

Laki rajoittaa anniskelua

Suomen laki rajoittaa alkoholin anniskelua melkoisesti, eikä viiniä pääse nauttimaan aivan milloin haluaa. Ensimmäinen rajoitus koskee viinin myyntiä ja valmistusta, jotka ovat molemmat luvanvaraisia. Viiniä tarjoilevat ravintolat joutuvat anomaan anniskelulupaa alueensa aluehallintovirastosta. Lupahakemukseen tulee liittää selvitys hakijasta, tämän harjoittamasta toiminnasta ja sen vaikutuksista. Suomen hallinto pyrkii näillä toimilla rajoittamaan ja ehkäisemään alkoholin kulutukseen liittyvää haittaa käyttäjilleen ja muille ihmisille. Niin sanotuksi ”holhousyhteiskunnaksikin” leimattu käytäntö hankaloittaa viiniravintoloiden avaamista – eikä pop-up viinipaikkoja nähdä.

Kun haluttu lupa on paperisodan jälkeen saavutettu, isoveli valvoo viinintarjoilua edelleen. Alkoholia voi tarjoilla ainoastaan anniskelualueeksi määrätyssä tilassa, joka voi kattaa koko ravintolan tai vain osan siitä. Myös tapahtuma-, kokous- ja muu juhlatila voidaan hyväksyä määräaikaiseksi anniskelualueeksi. Alueella saa juoda ainoastaan luvanhaltijan juomia, joita ei voi kuljettaa alueen ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa, ettei ravintolasta voi ostaa mieluista viinipulloa kotiin. Alkoholia ei myöskään saa tarjoilla selvästi päihtyneelle henkilölle, joten liian innokas viininystävä saattaa saada lähtöpassit tai porttikiellon.

Liki kaikki alkoholi nautitaan kotona

Reipas alkoholiverotus, ravintoloiden asettamat anniskelurajoitukset ja aukioloajat ovat siirtäneet viinin nauttimisen kotiin. Keskimäärin suomalainen nauttii vuodessa 15 litraa viiniä, josta jopa 90 prosenttia kulutetaan kotona tai muissa yksityistiloissa. Korkeat hinnat tekevät sen, että monet ostavat Alkosta pullon tai pari viiniä kotiin, jossa juoma nautitaan ennen ravintolaan lähtöä tai sillä herkutellaan hyvän ruoan yhteydessä ilman aiettakaan suunnata kaupungin yöelämään. Ihmiset suuntaavat ravintoihin myöhemmin eivätkä tapaa viettää siellä kauaa aikaa.

Suomesta puuttuu näin ollen liki kokonaan kulttuuri, jossa viinilasillisen ääressä vietetään terassilla koko kesäilta. Muualla Euroopassa viinilasin hinnaksi ei tule muutamaa euroa enempää eikä viinin määrää lasissa mitata viinamitalla.

Suomessa viini tulee tarjoilla annoskoon mukaan seuraavasti:

  • Puna-, valko- ja roseeviinit 12-16 cl
  • Kuohuviinit 10 cl
  • Väkevät viinit 8 cl

Hinta nousee määrän mukaan ja voi nousta yli 10 euron per lasi. Kotona sen sijaan kukaan ei vahdi, paljonko juomaa isäntäväki kaataa omiin tai vieraidensa laseihin.

Alkoholilaki uudistuu

Ajat ja tavat kuitenkin muuttuvat, ja vuonna 2017 tehty alkoholilain uudistus lupailee uusia tuulia viinistä pitäville. Muun muassa seuraavat asiat tulevat muuttumaan:

  • anniskeluravintolat sallivat tupla-annokset
  • Alkon arkipäivien aukioloaika pitenee tunnilla kello 21:een
  • Happy Hour -mainostaminen sallitaan
  • anniskelua voi jatkaa kello 04:ään asti
  • ruokakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuus nousee 5,5 prosenttiin

Viiniä saa siis enemmän, vapaammin ja pidempään. Ainut, mikä ei toistaiseksi muutu, on alkoholin voimakas verotus. Kenties tulevaisuudessa viinistä nauttiminen ei lohkaise huomattavaa osaa palkkapussista.

Veroilla ja korkeilla hinnoilla pyritään hillitsemään alkoholin kulutusta, ja se tuntuukin toimivan tarkoitetulla tavalla. Mihin Suomen nykyinen alkoholipolitiikka ei kuitenkaan pureudu, on alkoholin vastuullinen käyttäminen. Maastamme puuttuu kokonaan hillityn juomisen tapakasvatus, eikä yhden viinilasillisen ottamista pidetä ”järkevänä”. Kaikki tai ei mitään -kulttuuri tuntuu pitävän hinnat taivaissa ja liiallisen juomisen haittavaikutuksien kulut pilvissä. Sen sijaan nuoria sukupolvia tulisi ohjata suuntaan, jossa vähän hyvää alkoholijuomaa on parempi kuin litroilla haalittu täyskänni.

Saako viiniä ruokakaupasta?

Viini ja hyvä ruoka kuuluvat erottamattomasti yhteen. Alkoholilain uudistuksen myötä ruokakaupoissa saa myydä 5,5 %:sta mietoa viiniä. Erityisesti S-ryhmä on ilmoittanut tuovansa miedot viinit hyllyilleen. Kokeilu alkaa suurista liikkeistä eli Prismoista, joista on mahdollista ostaa puna- ja valkoviiniä sekä kuohuvaa fresita-viiniä.

Kesko tuntuu tarkkailevan S-ryhmän kokeilua ja tulee varmasti hyppäämään mukaan kilpailuun, jos kuluttajat ottavat tavakseen lisätä ruokaostoskoriinsa viinipullon jos toisenkin. Yli 5,5 prosentin viinejä tulee hankkia edelleen Alkosta.

Entä jos valmistan viiniä itse?

Lain mukaan yksityinen henkilö saa valmistaa kotitaloudessaan mietoja alkoholijuomia omaan yksityiskäyttöön. Moni onkin hankkinut viininvalmistussetin ja hedelmä- tai marjaviininsä itse. Kyse ei siis välttämättä ole rypäleviinistä, vaan rypälemehusta käytetystä viinistä, jota voi maustaa.

Valmistusprosessi vaihtelee käytettyjen ainesten mukaan: Esimerkiksi mansikat voidaan keittää mehuksi, josta sitten valmistetaan itse viini. Erilaisten valmispakkausten mukana tulee omat valmistusohjeensa. Käymisainepakkaus on usein tarpeellinen, sillä ne sisältävät tarpeellisen hiivan, ravintosuolan, käymisen pysäyttäjän sekä viinin kirkasteet. Käymisastiat on mitoitettu 20-30 litran erää varten.