Suosituimmat rypälelajikkeet viineissä

24/07/2018 0 By admin
Suosituimmat rypälelajikkeet viineissä

Viinien makumaailmaan ja luonteeseen vaikuttavat lukuisat asiat. Moni suuntaa viinihyllylle tietty maa tai maanosa mielessään, mutta kaikista eniten viiniin vaikuttaa sen valmistukseen käytetty rypälelajike. Puna- ja valkoviinit valmistetaan yleensä eri lajikkeista. Valkoviinejä on tosin mahdollista valmistaa myös tummista lajikkeista, sillä niidenkin mehu on yleensä vaaleaa. Lajikkeesta riippumatta on huomattava, ettei laatuviiniä voi valmistaa huonoista rypäleistä. Siksi pelkän lajikkeen lisäksi kannattaa tutustua valmistajan historiaan ja tuotantotapoihin, sekä ilmasto- ja maaperäolosuhteisiin.

Vaikka viinin maun kannalta on tärkeintä valita oikea rypäle, vaikuttaa juoman luonteeseen moni muukin asia: ilmasto, valmistustapa, maaperä ja kypsytys. Pelkästään erilaisia viiniköynnöslajikkeita on satoja, vaikka vain muutama kymmen on laajemmin tuotannossa. Useimmat lajikkeet kasvavat monenlaisissa olosuhteissa, joten saman lajikkeen viinit voivat maistua hyvinkin eri tyyppisiltä viljelypaikastaan riippuen. Yllättävästi viinirypäleen kuorella on suurempi vaikutus viinin luonteeseen kuin hedelmälihalla. Kuoresta viini saa värinsä ja myös viinin luonteeseen vaikuttavat tanniininsa.

Vaaleat lajikkeet

Maailman tunnetuimpiin viinirypälelajeihin kuuluu ehdottomasti Chardonnay. Missä tuotetaan viiniä, siellä kasvaa myös tämä lajike, sillä se on helppo viljeltävä ja siitä saadaan miellyttäviä viinejä. Rypäle on maultaan neutraali, joten se taipuu monenlaisiksi juomiksi. Pääsääntöisesti siitä valmistetaan valkoviiniä, mutta myös sekoitus- ja kuohuviinejä. Makuprofiililtaan Chardonnay sisältä muun muassa kepeitä ja hedelmäisiä makuja, kuten melonia ja vihreää omenaa, mutta myös voimakkaammat paahdetut ja hunajaiset maut ovat yleisiä tämän lajikkeen viineissä.

Mikäli sitruunaiset, rusinaiset ja jopa parfyymiin vivahtavat maut ovat enemmän oma juttu, Muscat on oiva rypälevalinta viiniä valitessa. Muscatia kasvatetaan ympäri maailmaa, mutta erityisen yleinen se on Chilessä, jossa siitä valmistetaan erityisesti pöytäviinejä. Italiassa tämä lajike taipuu myös kuohuviinien valmistukseen, mutta se ei ole vieras myöskään jälkiruokaviinien tai vahvojen viinien ainesosana. Viininvalmistuksen lisäksi tätä rypälelajiketta käytetään sellaisenaan ja rusinoiksi kuivatettuna. Muscat tunnetaan myös nimillä Muscat Alexandria ja Moscato.

Ikivanhat suosikit

Pinot Gris eli Pinot Grigio on ollut osa viinikulttuuria jo keskiajalta lähtien. Tällöin tämä lajike tunnettiin ainakin Burgundin alueella. Lajike polveutuu luultavasti punaviinin valmistukseen käytettävästä Pinot Noir -lajikkeesta: tätä asiaa on tutkittu jopa niin, että lajikkeiden DNA-profiilien on havaittu olevan samankaltaiset keskenään. Pinot Gris -viinien profiilit vaihtelevat voimakkaasti alueittain. Esimerkiksi kalifornialaiset viinit ovat yleensä paljon kevyempiä kuin Alsacessa valmistetut. Yhteistä kaikille lajikkeesta valmistetuille viineille ovat omenan, kanelin, ruusun, neilikan ja hunajan aromit.

Erityisesti Saksan alueelle ajatukset vievä Riesling on toinen keskiaikainen suosikkilajike. Ensimmäiset merkinnät löytyvät jo 1450-luvulta. Pitkästä historiastaan huolimatta tätä rypälettä kasvatetaan yhä lähinnä saksankielisessä viinimaailmassa ja Ranskan Alsacessa. Alun perin Riesling on Saksan Reinin alueelta ja se onkin Saksan viljellyin rypälelajike. Riesling-viinit ovat hitaasti kypsyviä ja hyvin hapokkaita. Ne sopivat erityisesti seurusteluun, mutta niitä voi yhdistellä vaikkapa sushin kanssa. Eurooppalaisuudestaan huolimatta nämä viinit sopivat erinomaisesti aasialaisen ruoan kanssa.

Suosituimmat punaiset lajikkeet

Tummat rypälelajikkeet tuovat puna- ja roseeviineille niiden tyypillisen punertavan värin. Koska väriaineet ovat rypäleiden kuorissa, ne liukenevat juomaan käymisvaiheen aikana. Käymisen aikana muodostuvat myös punaviineille ominaiset parkkiaineet eli tanniinit. Tanniinit antavat viinille täyteläisen, joskus jopa hieman karvaan maun. Jos viini aiheuttaa päänsärkyä, on hyvä valita joko vähätanniininen vaihtoehto tai sellainen viini, jossa on vain vähän sulfaatteja. Parhaiten apua itselle sopivan viinin valintaan saa kysymällä rohkeasti neuvoa asiantuntevilta myyjiltä.

Punaviineihin käytetyistä rypäleistä Cabaret Sauvignon on kenties kaikista tunnetuin ja samalla suosituin. Ranskan Bordeaux’sta lähtöisin oleva lajike on levinnyt nykyään ympäri maailman. Rypäleistä valmistetaan etenkin sekoiteviinejä, mutta tuhtien punaviinien ystävät löytävät tästä lajikkeesta valmistettujen viinien joukosta varmasti hyviä vaihtoehtoja. Lajikkeen ominaispiirteisiin kuuluu mustaherukkaisuus. Muita tunnistettavia aromeita ovat muun muassa kahvi, setripuu, paprika ja lyijykynä. Parhaimmillaan Cabaret Sauvignonista valmistetut viinit ovat yleensä pidempään kypsyneinä, jolloin ne kehittyvät pehmeämmiksi ja tasapainoisemmiksi.

Uuden ja vanhan maailman rypäleitä

Toinen ranskalainen suosikkilajike on Merlot, joka on Cabaret Sauvignonia monikäyttöisempi ja pehmeämpi. Nämä kaksi lajiketta ovat suosittu yhdistelmä sekoiteviineissä, joista tunnetuin on niin sanottu bordeaux-sekoitus. Merlot on runsassatoinen ja sopeutuu monenlaisiin olosuhteisiin. Nämä seikat ovat varmasti syitä sille, miksi Merlot on niin suosittu viinirypälelajike. Sekä pelkkä Merlot että bordeaux-sekoitus sopivat hyvin erityisesti liharuokien kumppaniksi, sillä nämä viinit ovat sopivan tuhteja ja tummia. Esimerkiksi joulupöytään voi valita kinkkuviiniksi hieman kevyemmän Merlot-viinin.

Syrah eli Shiraz

Jos haluat tietää, miltä antiikin Rooman aikoina nautitut viinit maistuivat, on Shiraz-rypäleistä valmistettu viini oiva keino pieneen aikamatkaan. Pohjois-Rhonesta, Ranskasta kotoisin oleva lajike on ikivanha, mutta se on noussut suursuosioon viime vuosikymmenten aikana. Rypäleet ovat erittäin tummanpunaisia ja niissä on paljon parkkihappoja. Parhaimmillaan Shiraz-viinit ovat pitkään kypsyneinä, jolloin niistä on aistittavissa nahkaa, savuisuutta ja muita tuhteja aromeja. Nuoremmissa viineissä maistuvat enemmän mausteisuus, marjaisuus ja paahteisuus. Shiraz kasvaa sekä Ranskassa että uudessa maailmassa.