Kohti parempaa viinitietämystä

24/07/2018 0 By admin
Kohti parempaa viinitietämystä

Tervetuloa Winergyyn! Tämä sivusto on, niin kuin ehkä saatattekin jo arvata, tarkoitettu viinin ystäville ja tähän juomaan mielellään tutustuville. Viinit ovat mielenkiintoinen ja rattoisa harrastus, joiden parissa vierähtää usein koko aikuisikä. Ne sopivat tilanteeseen kuin tilanteeseen; valkoviiniä kasvisten ja kalan kanssa, kuohuviiniä jokaiseen juhlaan, ja roseeviiniä kirkkaaseen kuumaan kesäpäivään. Punaviini sopii loistavasti lihan kanssa ja kastikkeisiin, tai vaikka rentoutumistarkoituksiin rankan työviikon jälkeen. Kaikille on useita tarkoituksia, eikä yhtäkään voi sanoa vääräksi.

Tällä sivustolla pääset tutustumaan kaikkiin viinin aspekteihin. Kuinka sitä viljellään, mitkä ovat suurimmat tuottajamaat, ja miten näiden maiden tuottamat viinit eroavat toisistaan? Mikä erottaa samppanjan ja kuohuviinin, ja saako valkoviiniä juoda punaviinilasista? Missä viininmaisteluita järjestetään ja kuinka päästä niihin mukaan?

Olit sitten viinialan ammattilainen tai täysi noviisi, löydät sivulta varmasti jotain sellaista, mitä et jo tiennyt. Voit oppia runsaasti uutta, sekä ennen kaikkea löytää itsellesi mieluisen harrastuksen koko loppu iäksesi!

Viinin viljely

Maailman suurimmat viinintuottajamaat ovat Ranska, Espanja ja Italia. Eurooppaa voisi siis sanoa viinintuotannon keskukseksi. Toisin kuin yleisesti luullaan, ensimmäiset viinintuottajamaat eivät ole nämä nykyiset Keski-Euroopan jättiläiset. Viinin valmistus keksittiin nimittäin Iranissa suurin piirtein 7000 vuotta sitten, ja se on vasta hyvin paljon myöhemmin levinnyt Kreikan kautta Italiaan, Espanjaan ja Ranskaan. Viinin viljely on melko tarkkaa; liian pohjoisessa kasvukauden lyhyys vahingoittaa köynnöksiä, kun taas liian etelässä rypälemehun happopitoisuus jää helposti liian pieneksi.

Euroopan ulkopuolista viinintuotantoa kutsutaan uuden maailman viinituotannoksi. Se on nopeampaa, ja tuotantoprosessissa sallitaan enemmän keinokastelua ja muita uusia mekanismeja. Viinit soveltuvat nopeammin juotaviksi, ja ovat siksi enemmän markkinoilla. Lisäksi uuden maailman viinit ovat hedelmäisempiä, ja näin myös paljon täyteläisempiä. Tällaisia uuden maailman viinituotantomaita ovat Argentiina, Chile, Yhdysvallat, Etelä-Afrikka ja Australia. Maut ovat mielenkiintoisia ja markkinat toimivia, mutta monet viinien uskolliset ystävät pitäytyvät eurooppalaisissa viineissä, kunnioittaen alkuperäisyyttä ja kärsivällisyyttä.

Viininmaistelu

Viininmaistelu on viinin maun, tuoksun ja ulkonäön arviointia. Makua kuvaillaan erilaisilla adjektiiveilla – joissain viineissä on hyvin hedelmäinen, ja joissain kovin puinen maku. Tuoksu voi olla vahva tai mieto, toki riippuen myös henkilöstä, joka sitä arvioi. Ulkonäöllä viitataan usein viinin väriin – jotkut viinit ovat haaleita, kun taas toiset muistuttavat väriltään enemmän mehutiivistettä. Usein viiniharrastajat vertailevat myös pulloja ja sitä, kuinka esille pantavia ne ovat. Jotkut pullot ovat yksinkertaisia, kun toisissa taas ollaan saatettu käyttää abstrakteja muotoja.

Viini pitäisi oikeasti tarjota niin, ettei maistaja tiedä sen valmistusmaata tai vuotta, tai ylipäätänsä näe pulloa ja sen etikettiä. Kaikki nämä tiedot voivat vaikuttaa maistajan mielipiteeseen vääristävästi. Esimerkiksi ravintoloihin viinejä valitsevat sommelierit usein maistelevat viinejä sokkona, eli muun muassa lasit ovat mustia, eikä niistä näe läpi. Myös pullot on piilotettu, ja ne näytetään yleensä vasta valintojen jälkeen. Viininmaistelussa valitaan yleensä hintahaarukka, jonka sisältä maistellaan samojen alueiden viinejä vapaasti.

Lainsäädäntö Suomessa

Viinit ovat mietoja alkoholijuomia, joissa on yleensä 10-15 prosenttia alkoholia. Monet kesäiset rosee- ja valkoviinit saattavat kuitenkin olla reilusti alle 10 prosenttisia. Suomen lainsäädännön mukaan yli 18-vuotias saa ostaa ja pitää hallussa 2,9-22 prosenttisia alkoholijuomia. Toisin sanoen viiniharrastuksen saa laillisesti aloittaa jo 18 vuotiaana. Tämän iän saavutettua saa ostamisen ja hallussapidon lisäksi myös myydä alkoholia, eli toimia esimerkiksi ravintoloissa tarjoilijana, tai parhaimmillaan jopa sommelierina. Suurimmassa osassa Euroopan maita lainsäädäntö on sama.

Suomeen saa tuoda EU-maista maksimissaan 90 litraa viiniä, josta 60 litraa saa olla kuohuviiniä. Jos ylittää tämän määrän, joutuu maksamaan sekä tullimaksut, että tietenkin tuontiveron. Tällaiset määrät on kuitenkin tarkoitettu omaan käyttöön. Jos viranomaisilla on syytä epäillä, että juomat menevätkin oman käytön sijasta myyntiin tai muihin markkinointitarkoituksiin, ostajan on pystyttävä todistamaan esimerkiksi kuitein tai ostotodistuksin väitteen vääräksi. Jos haluaa tuoda viiniä Suomeen myytäväksi, joutuu maksamaan tullit ja verot normaalisti.

Suosituimmat rypälelajikkeet

Vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että maailman suosituimmat rypälelajikkeet ovat järjestyksessä Cabernet Sauvignon, Merlot, Airen, Tempranillo, Chardonnay, Syrah, Garnacha Tinta, Sauvignon Blanc, Trebbiano ja Pinot Noir. Punaviini on siis maailmanlaajuisesti juodumpaa kuin valkoviini. Rypälelajikkeita on monia tuhansia, ja niistä kaikki ovat aktiivisesti käytössä Euroopassa. Eurooppalaisissa viineissä saatetaankin käyttää useampia kymmeniä lajikkeita luomaan täydellinen yhteismaku. Uuden maailman viinimaissa lajikkeita on vain muutama kymmenen, ja yhdessä viinissä on yleensä maksimissaan kahta eri lajiketta.

Tervetuloa!

Aloittaakseen viiniharrastuksen ei tarvitse omata tolkuttomia summia rahaa tai olla heti valmiina lähtemään Etelä-Ranskaan kalliille viinitiloille maistelukierroksille. Riittää, että on kiinnostunut, ja tilillä on muutama kymppi ylimääräistä rahaa viinipullon ostamiseen. Netti on pullollaan sivustoja, niin kuin Winergy, jotka takaavat ilmaiseksi tietoa maan ja taivaan väliltä, ja kirjastot notkuvat kirjoja, joista voi napata ammattilaisten kirjoittamia tekstejä.

Jos kiinnostuit, klikkaa itsesi lukemaan sivuston muita artikkeleita ja nauti uudesta tiedosta vaikka viinilasin äärellä!