Eurooppalaiset viinit

24/07/2018 0 By admin
Eurooppalaiset viinit

Viineistä puhuttaessa “vanhalla maailmalla” viitataan eurooppalaisiin viinintuottajamaihin ja “uudella maailmalla” Amerikkoihin, Etelä-Afrikkaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Eurooppalaisista viinintuottajamaista perinteisimmät ovat Ranska, Italia, Espanja, Portugali ja Saksa. Karkeasti arvioiden voidaan sanoa, että viinejä on tuotettu Euroopassa satoja tai tuhansia vuosia. Uusi maailma puolestaan sai viininsä eurooppalaisten valloittajien tuomina. Eurooppalainen viinintuotanto on keskittynyt suurimmalta osaltaan alueille, joiden ilmasto on viileä tai leuto. Tämä on erottava tekijä uuden maailman viineihin, sillä esimerkiksi Australiassa aurinko paistaa varsin intensiivisesti.

Ilmastolla on vaikutusta viinin valmistuksen lopputulokseen. Kuumassa ja aurinkoisessa paikassa viinirypäleet kypsyvät nopeammin ja niissä on korkea sokeripitoisuus. Tämän vuoksi uuden maailman viineissä on korkeampi alkoholipitoisuus. Vanhan ja uuden maailman viinejä ei siis erota toisistaan pelkästään historia, vaan myös ilmasto. Lisäksi esimerkiksi ranskalaiset viinit nimetään usein sen alueen mukaan, missä rypäleet kasvavat. Näistä esimerkkejä ovat mm. Bordeaux, Sancerre ja Burgundy. Tässä jutussa luomme katsauksen tunnetuimpiin vanhan maailman, eli Euroopan, viinintuottajiin.

Ranska

Ranska on viinimaista vanhimpia ja tunnetuimpia. Tunnetuimmat ranskalaiset viinit lienevät Champagne ja Bordeaux. Ranskalaisten viinien tyypit sekä nimet perustuvat usein alueisiin ja eri alueilla viljellään eri lajikkeita. On kuitenkin mahdollista, että joillakin alueilla on sallittua viljellä ainoastaan muutamia tiettyjä lajeja. Ranskalaiset ovat tarkkoja viinien laadusta ja eri alueilla on usein voimassa erilaisia laatustandardeja ja korkeimpaan luokkaan pääsee ainoastaan muutama viinitila. Mainituista esimerkeistä Bordeaux on maailman kalleimpien viinien kotipaikka.

Tiukoista standardeista kertoo se, että vain tietyiltä alueilta tulevat viinit saavat käyttää alueen nimeä. Toinen esimerkki tiukoista standardeista ja suojatusta nimestä on Champagnen alue, jonka alueelta tulevat viinit ovat ainoita, joita saa kutsua samppanjaksi. Mielenkiintoinen ranskalaisviinien alue on Alsace-Lorraine, joka sijaitsee Saksan rajalla. Tästä johtuen alueella on tuntuva saksalaisten valkoviinirypäleiden vaikutus. Alueella viljellään esimerkiksi Gewurtztramineria sekä Rieslingiä. Ranskalaisista valkoviinirypäleistä voidaan puolestaan mainita esimerkiksi Pinot Blanc ja Pinot Gris.

Espanja

Espanjassa on viljelty viiniä yli pari tuhatta vuotta ja ammatti on säilyttänyt keskeisen asemansa. Viime vuosina espanjalaiset viinialueet ovat tulleet tutuksi myös ulkomaisille viinin ystäville. Espanjalla on viinin viljelyssä etu Ranskaan ja Italiaan siinä mielessä, että maalla on enemmän viinin viljelyyn käytettävää pinta-alaa, mutta sääolosuhteet taas ovat haasteellisemmat. Tästä syystä Espanja tuottaa vähemmän viiniä kuin Ranska ja Italia. Espanjasta löytyy viinirypäleille erilaisia viljelyalueita, joissa voidaan viljellä tuhteja punaviinejä, raikkaita valkoviinejä sekä myös makeita jälkiruokaviinejä.

Kuuluisin viinialue on eittämättä Rioja, jonka punaviinit ovat löytäneet tiensä myös suomalaisten ostoslistalle. Rioja onkin espanjalaisten viinialueiden ehdoton johtotähti, ja muut viinit ovat jääneet sen varjoon. Valencian alueelta on kuitenkin tullut laadukkaita viinejä ja Katalonian alueella tuotetaan paljon cava-kuohuviiniä. Kataloniassa on viljelty viiniä peräti 200-luvulta eKr. ja viinin valmistuksen taito kehittyi vuosisatojen aikana: ensimmäinen kuohuviini ja “cavan esi-isä” valmistui 1872. Mikäli turisti haluaa tutustua espanjalaisten jälkiruokaviinien valmistukseen, kannattaa suunnata Andalusiaan Jerezin alueelle, missä valmistetaan sherryä.

Italia

Italia on merkittävä tekijä viinimarkkinoilla, sillä se on maailman johtava viinintuottaja sekä viininviejä. Maa käy tiukkaa kisaa Ranskan kanssa viinintuottajien arvojärjestyksen johtopaikasta. Italian maantiede ja erilaiset olosuhteet mahdollistavat hyvin erilaisten viinien viljelemisen. Eteläisessä Italiassa on paahtavan kuumaa ja maasto on karua, kun taas pohjoisesta löytyvät alppimaisemat. Italiallakin on pitkät perinteet viinien valmistamisessa: ensimmäiset arkeologiset merkit järjestelmällisestä viinin viljelystä löytyvät 900-luvulta eKr. Viinikulttuuri levisi Rooman valtakunnan aikana, mutta 1800-luvulla viinikirva aiheutti tuhoja tuotannolle.

Romeo ja Julia teoksesta tuttu Verona sijaitsee Garda-järven itäpuolella ja alueella viljellään maan kuuluisimpiin viinilajeihin lukeutuvaa amaronea. Venetossa tuotetaan amaronen lisäksi kuuluisaa soave-valkoviiniä sekä kuohuvaa proseccoa. Toscana on toinen käymisen arvoinen viinialue. Monet alueella nykyään toimivat viinintuottajasuvut omaavat historian, joka ulottu aina keskiajalle, jolloin etenkin Firenzen aateliset pitivät viinistä. Esimerkkinä näistä suvuista toimii vaikkapa Frescobaldi, joka on toiminut viinin viljelijänä 1300-luvulta saakka. Toscanan alueella sijaitseva Chianti on myös kuuluisa viinistään, joita on tuotettu 1200-luvulta alkaen.

Saksa

Saksa sijaitsee muihin eurooppalaisiin viinintuottajamaihin verrattuna pohjoisessa, mutta myös sillä on pitkät perinteet viinintuotannossa. Saksalla on maine hienojen sekä omalaatuisten valkoviinien maana. Valkoviinillä onkin hallitseva asema, sillä viininviljelyyn omistetusta pinta-alasta peräti 4/5 on annettu valkoviinin tuotantoon. Hienon punaviinin alue löytyy Bonnin eteläpuolelta Ahr-joen laaksosta. Kuuluisin saksalaisrypäle on Riesling. Se onkin saksalaisten ylpeys, mutta muita rypäleitä ovat muun muassa Silvaner ja Kerner. Saksalaiset viljelevät myös rypäleitä, jotka ovat kotoisin muualta.

Itävalta

Viinillä on pitkä historia Itävallassakin, sillä alueella viljeltiin viiniä jo kelttiläisajalla. Maan viinintuotanto koki pahan iskun 1980-luvulla “pakkasnesteskandaalin” myötä. Muutama viinintuottaja pyrki parantamaan viinien laatua lisäämällä niihin jäänestoaineena tunnettua dietyleeniglykolia. Vastauksena tähän Itävalta sääti maailman tiukimmat lait säätelemään viinin tuotantoa ja valtio alkoi edistää viinien myyntiä ulkomailla. Nyt Itävalta on maailman huipulla viinien maailmassa. Maan viinit ovat enimmäkseen kuivia valkoviinejä ja Grüner Veltliner on yleisin rypäle. Itävallassa viljellään myös mm. Riesling- ja Sauvignon Blanc -rypäleitä.